sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Kristan lenkillä


Perjantaina kävimme testaamassa Krista Pärmäkosken nimikkolenkin Toivolansaaressa.
Kaupunki huomio näin mm. Kristan hyvän olympiamenestyksen.



Ensin lenkkiä tutustuimme Kristan saavutuksista kertovaan opastetauluun ja laskettiin Kristan mitalit.




Riemulla lähtivät tulevat olympiatoivomme n. 1,5 km lenkille....




Lenkki kiertään pitkin kyrösjärven rantoja.
 Ja uimarannan kohdalla lapsia kiinnosti kovasti laiturin kohtalo. Jäät oli tehnyt vähän tuhoja lähtiessään.



Kyrösjärvi oli kauniin tyyni ja hyppytelinekin oli tuplaantunut.


Vastarannalla keskusta, koulut, kirjasto ja pesäpallokenttä.



Ala - ja ylämäkeä






Huipulla voi huilata.
 Vähän lapset hämmästelivät jonkun taiteilijan luomusta....hyvä kun uskalsivat istua.




Taas alaspäin..




Leirintäalueen kohdalta tavattiin tuttuja ja sovittiin treffit.



Vielä viimeinen ylämäki.



Loppusuora, todella hyvin kaikki jaksoivat lenkin.






Maalissa!
Ja loppurentoutuminen puita halaten.

"Kiinalainen sananlasku sanoo, että puuvanhus vihertää joka kevät, mutta ihminen on vain kerran nuori."



Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Ensi viikolla juhlitaan jo VAPPUA! Ja alkaa toukokuu, mihinkä nämä päivät katoavat?



tiistai 23. huhtikuuta 2019

Nappulakerholaiset paloasemalla


Pääsiäiset on jo vietetty, mutta palataan vielä  aikaan ennen pyhiä.

Kävimme Nappulakerholaisten kanssa kiirastorstaina tutustumassa kaupunkimme uuteen paloasemaan. 
Paloasema valmistui syksyllä 2018 eli se on aivan tuliterä (voiko paloasemasta sanoa noin....mutta uutuuttaan hohtava kuitenkin).



Reippain ja uteliain mielin astuttiin sisälle paloasemalle.


Minut hurmasi ensimmäisenä heti kirkaan keltaiset seinät ja muutenkin keltaista väriä löytyi sisustusvärinä. Yllättävä valinta.


Ensimmäisenä aloitettiin kierros tarkastelemalla paloaseman kalustoa.


Tämä ilmatyynyalus on nyt keväällä ajankohtainen, sillä pääsee turvallisesti heikoille jäille. Mutta se toimii myös tietysti maalla, vedessä ja lumellakin. 
(palomiehet kertoivat lähtevänsä testaamaan sitä jäälle meidän vierailun jälkeen)



Paloautojen sisälle mahtuu uskomattoman paljon erilaisia välineitä, joita tarvitaan sammutus- ja pelastustehtävissä.




"Palomiestensaappaat" on hoidossakin todettu toimiviksi kurakeleillä.


Paloautojen sisällekin päästiin kurkistamaan.








Tikasautolla päästään kissat pelastamaan korkeista puista.


Tämä palomiesten tanko kiinnosti kovasti ja lapset kertoivat, että leikkipuistoista löytyy samanlaisia, kun palomiehet eivät antaneet testata laskeutumista tangolla. (että kokemusta olisi ollut)





Mutta nyt tehtiin vaan tälläisiä kuivaharjoituksia.



Mönkijää tarvitaan myös pelastustoimissa.



Uudelta asemalta löytyy vaatehuollolle omat nykyaikaiset tilat. 
Palomiehet  huoltavat kätevästi itse  työvaatteensa. 




Ja ajoneuvoillakin on hulppeat huoltotilat, ei tarvitse pestä enään autoja ulkona. 



Palomiesten sosiaalitiloihinkin nopeasti kurkistettiin.


Yläkerrasta löytyy mm. keittiö - ja oleskelutilat sekä kuntosali.
Kuntosalilla kaikki oli niin uutta ja kiiltävää.




Kaikki painoivat vaan niin turkasen paljon....



Kierroksen lopuksi kävimme vielä katsomassa ulkona kunniapaikalla vitriinissä olevaan paloautovanhusta.


CHEVROLET VM 1928
 on Suomen vanhimpia paloautoja, joka on toimintakunnossa.
Paloauto vierailee aina silloin tällöin erilaisissa tapahtumissa ja kissanristiäisissä.
  


Pikku-palomies vei vähän tyttöjä huviajelulle.


Tytötkin halusivat päästä autovanhuksen rattia pyörittelemään.





Vielä tarrat kortteihin ja lähdetään kotiin päin.
Ja muistetaan mitä palomiehet neuvoivat: "ei saa leikkiä tulella".



Kotiin viemisiksi saatiin vielä heijastimet ja paloauton kuvat, joista taitellaan omat paloautot leikkeihin.


Kiitos kun pääsimme katsomaan meidän kaupunkimme ylpeyden aihetta, uutta nykyaikaista paloasemaa.


Toukokuussa on viimeinen Nappulakerho ja lähdetään yli kuntarajojen seikkailemaan....olkaa kuulolla niin tiedätte mitä kivaa taas tapahtuu!