Perjantai 19.12 ja viimeinen Manu-tontun komeron luukun avaus.
Ja sieltä paljastui Joulusukka täynnä joulurunoja ja pieni makoinen yllätys.
Lapsethan rakastavat onkia runoja pussista ja tässä tapauksessa sukasta....ei niitä loruja niin välttämättä jakseta kuunnella, mutta se oma vuoro ja kortin saaminen on se tärkeä juttu.
Tämä Joulusukkakin on iankaikkisen vanha ja niin on jouluisia lorujakin kertynyt muutamia (joku ehkä muistaakin joku vuosi meillä oli kalenterina joulurunot ja lapsille kertyi oma pussillinen joululoruja)
*****
Aamulla teimme retken Päivin pihaan, tämäkin yksi meidän jouluperinteitä...käydä ihailemassa sitä valtavaa jouluvalojen ja satuhahmojen määrää.
Päivi rakentaa pihaansa oikean satumaailman lasten ja miksei aikuistenkin iloksi.
On paljon katsottavaa.
Lapset ripustivat vielä viimeisen joulupallon kuuseen, niin meillä loma voi alkaa.
Suklaa kuiskaa joulun salaa,
toffee kimaltaa kuin taikaa.
karkit kulhoon, sydän täyttyy
joulu makeana hymyilee!
Hyvää joulua!
