tiistai 28. toukokuuta 2024

Toukokuun lorukortit


Nyt eletään jo toukokuun viimeistä viikkoa, niin vielä ehtii hyvin  esitellä toukokuun lorukortit.

Eli palataas ajassa muutama viikko takaisinpäin, hyvin kaukaiselta tuntuukin tuo toukokuun ensimmäinen viikko...silloin paleltiin ja etsittiin näitä kevään ensimmäisiä kukkia. 
Halusin nämä kevään kukat mukaan myös meidän lorupusseihin.


Leskenlehdet painettiin pahvisilla mehupilleillä.






********



Sinivuokot ikuistettiin prässäämällä, isojen vanhojen tietokirjojen välissä...ovat juuri oivia tähän tarkoitukseen.

Toivottavasti kukat pysyvät hyvinä ja pitävät värinsä, laminointitaskun sisällä.


******

Kuten myös valkovuokot.





Minusta näistä tuli hyvinkin kauniita lorukortteja.










Siinä oli toukokuun lorukortit, perinteiset kevään ensimmäiset luonnonkukat.

Vielä muutama kesäistä lorukorttia olisi tarkoitus kesäkuussa tehdä, ennen lomia.

















 

lauantai 25. toukokuuta 2024

Kesä ☀️


Vihdoinkin kesä ja lämpö on täällä.


Viikolla ollaan nautittu auringosta joka päivä ja puuhailtu kaikkea kesäkivaa.

Maanantaina lapset tiskasivat kaikki leikkimökin astiat, kun minä viikonloppuna pesin ja siivosin mökin lattiasta kattoon ja ompelin uudet kesäverhotkin.(kuvaa ei tullut otettua, tarvii korjata asia ensi viikolla)




Ensimmäiselle torireissullekin lähdettiin...





Torilla kävikin jo aamutuimaan kova kuhina, nythän on kesäkukkien ja taimien sesonkiaika.








Lapset pistivät vähän tanssiksi, katusoittajan tai siis torisoittajan tahtiin...


Meidän mukaan lähti värikkäitä kesäkukkia ja muutama yrtti.





Kotimatkalla pidettiin pientä huili- ja juomataukoa.



Leikkipuistokin on nyt ihana vihreäkeidas, sieltä onneksi löytyy vilvoittavia varjopaikkoja.




Ensimmäiset nokkoslätytkin tuli viikolla syötyä.





Saatiin keväällä "bussi-Tarmolta" oma bussikyltti.


Ei tänne vielä mikään vakiovuoro ole eksynyt..., mutta onnesta nämä meidän tilaus/palvelusbussit sentään osaavat tulla.



Perjantaina lähdettiin kesäretkelle.

Kevätretkenhän  teimme jo huhtikuussa Tampereelle teatteriin.

Eikä retkiä voi olla ikinä liikaa, sitä mieltä me ollaan.


Retkikohteena oli Mattilan tila, joka sijaitsee Ikaalisten Kurkelan kylässä....upeissa Kyrösjärven rantamaisemissa.


Tällaiselle voikukka-hullulle tämä on ihan ehdoton paikka, ja varsinkin näin alkukesästä....joka paikka täynnä keltaisia peltoja.


Tilalta löytyy mm. kaneja, vuohia, hevonen, aasi ja kissa...sekä kanoja ja lampaita, mutta nyt niiden tilat oli remontin alla. Myöhemmin kesällä pääsee niitäkin sitten ruokkimaan.


Lapset olivat aivan haltioissaan heti kanihäkistä ja kanien ruokkimisesta.
 Oikeasti tämä jos mikä on pienelle lapselle kivointa kesätekemistä...kiskoa voikukanlehtiä nurmelta ja syöttää häkin raosta kaneille ruohoa...ja kanithan ei tule varmaan ikinä kylläiseksi tuoreesta ruohosta. 






Vuohia saatiinkin sitten hetken houkutella ja odotella....luurasivat ja ihmettelivät vaan ihailijoitaan.




Kunnes utelijaisuus voitti.





Laitumen laidalla odoteltiin hevosta ja aasia saapuvaksi...







"Ukko" tiesi varmaan että lapset leikkivät aasin häntää ja käänsi meille peräpäänsä ihailtavaksi.


Kun eläimet oli tsekattu ja ruokittu juostiin kiiruusti leikkimökkiä tutkimaan.









 Eväspaikaksi valikoitui tietysti pihan kaunein kohta.
Tästä valittiin meidän punaisen  eiku ruudullisen  maton paikka.

Paukun ja Marjan herkut oli kahvilasta, emännän itse tekemiä.
Ja voin sanoa että oli mahdottoman hyviä.

Kahvilasta löytyy leivonnaisten lisäksi monenlaisia lähitilojen ja pientuottajien tuotteita mm. taidokkaita käsitöitä.

Ja onhan talo täynnä vielä vanhoja huonekaluja ja astioita myytävänä.






Tämä oli kyllä upea retkikohde ja suosittelen lämpimästi poikkeamaan jos Ikaalisissa kuljet.

Kesä on vielä edessä, vaikka eletäänkin vielä viikko toukokuuta - täyttä kesää jo!