sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Soitinrakentajat ja rummut


Täällä taas pienet soitinrakentajat saman pöydän ääressa.

 Meillä on myös kolme tet-harjoittelijaa joukossa, kolme reipasta 9lk halusivat tulla tutustumaan pph työhön (lue; 1 omalapsi ja 2 lastenlasta, luulivat varmaan pääsevän helpolla...) tänään pojat pääsivät tositoimiin kun avustivat pieniä soitinrakentajia rumpujen kokoamisessa.



Tarkoitus olisi väsätä peltipurkeista komeasti soivat rummut.

Sponsoreina tällä kertaa oli suurtalouskeittiö (naapurikunnasta), josta saimme isot peltipurkit ja paikallinen automaalari, joka ystävällisesti maalasi meille "oikeilla automaaleilla" purkit hyvännäköisiksi ja kestäviksi rummuiksi.

Kiitos vielä sponsoreille, kyllä pph:kin on tärkeää tämä verkostuminen!


Ensimmäisenä maalattiin rumpukapulat, ehtivät hyvin kuivumaan.


Tet-pojat olivat edellisenä päivänä tehneet pieniä alkuvalmisteluja, joten lapset pääsivät heti maalaushommiin.



Tässäkin työvaiheessa pojat kivasti avustivat pienempiä lapsia maalauksessa.









Jokainen soitinrakentaja sai valita mieluisen värisen tölkin, jotka tietysti merkittiin omalla nimellä, ettei vaan tule sekaannuksia.




Rumpuihin tulee myös ripustusnyörit, että soitin pysyy kätevästi mukana. Ja niitä varten naputeltiin naulalla reiät nyöreille.





Yhteistyöllä tämäkin onnistuu. 




Sitten olikin vähän haasteellisempi vaihe, opeteltiin ripustusnyörin kieputusta...



Rummut koristeltiin helposti ja nopeasti washi-teipeillä.






Yhdessä yritetään pujottaa nyöriä rummun reikään...virkkuukoukku oli tässä kätevänä apuna.


Keittiössä oli välillä ahdasta kun kieputusnyöriä meni ristiinrastiin, aivan kuin hämähäkinseittejä.



- kyllä tämä tästä kun keskityn kunnolla.


Pian on valmista, viimeiset solmut.


Ensimmäisiä koesoittoja.


Arvia kiinnosti kovasti tämä rumpuryhmä, melkoinen meteli.





Rummuista tuli todella kauniita ja kestävät isompaakin takomista.
Mutta mikä kaikista kivointa, kaikki veivät soittimensa omaan kotiin!!!


Seuraavalla kerralla päästään tutustumaan ihan oikeisiin soitinrakentajiin ja soitinrakennuslinjalle Ikatalle.
 On muuten  Suomen ainoa paikka, missä voi opiskella päätoimisesti kitaranrakennusta!
Nähtäväksi jää mitä me siellä rakennetaan??????

maanantai 3. helmikuuta 2020

Ulkoilupäivä





Torstaina lähdettiin porukalla viettämään ulkoilupäivää Toivolansaaren leirintäalueelle ja samalla vietettiin jo vähän etukäteen laskiaistakin kun kerran saatiin lunta (vaikka mäkeä nyt ei tällä kertaa päästy laskemaan).





Toivolasaareen on nousemassa Saunaseuran Löylynlyöjien sauna, pitihän meidän käydä lasten kanssa katsomassa millä mallilla työmaa on...ja samalla varasimme meille syksyksi saunavuoron. 
Eli syksyllä palataan blogissa asiaan, mutta sen verran jo voi paljastaa että hieno siitä tulee. 





Upeat maisemat terassilta Kyrösjärvelle.


Sauna kun oli tsekattu, niin päästiin jatkamaan leikkejä ja ulkoilua ihanassa puhtaassa lumessa.








 Talvi päässyt yllättämään jonkun purjehtijan?



Pire vanha partiolainen, on aina meidän nuotiovastaava.



Ruokahaluja oli hyvä kasvattaa lumitöillä.







Ja enkelihommilla.



Makkarat alkaa jo näyttämään hyviltä, pian päästään eväitten pariin.




Pienet eväsleivät ja grillimakkara maistuu ulkona aina yhtä hyvältä.



























Lopuksi yritettiin mahduttaa kaikki reippailijat yhteiskuvaan, mutta asiaa hankaloitti Teemu-kuski joka kurvasi bussillansa meitä jo noutamaan.






Bussi tuli!
Äkkiä kyytiin, ihan niinkuin joku joskus jätettäisiin kyydistä.

Oli meillä taas kiva yhteinen aamu-ulkoilu, ehkä sitä oikeaakin laskiaista vielä vietetään yhdessä ja päästään laskittelemaan, jos vaan lunta riittää.