Alkuviikosta kävimme metsässä ja silloin vielä riitti hyvin lunta (vaikka lämpöasteita olikin) että pulkkakin luisti.
Eikä vielä ollut "pääkallokelit" niin kulkeminen oli helppoa. (kypärä ei siis mitenkään viitannut keleihin, vaan neitonen tykkää kovasti pyöräilystä ja olisi aina menossa pyöräilemään....onnesta tyytyy nyt pelkkään pyöräilykypärään)
Suojakeli kun oli, niin askarreltiin toistenkin metsässäkulkijoiden iloksi ötököitä puihin.
Rannan keinu on yksi mieluinen huilipaikka.
Jäniksenjälkiä meni ristiinrastiin metsässä.
Pihaan tehtiin jo kolmas lumiukko, aikaisemmat ukot ovat olleet aika lyhyt ikäisiä.
Mutta kyllä tämäkin ukko kärsi viikon vesisateista, vaikka päivittäin sitä fiksattiinkin.
Puolessa viikossa ei enään ollut pulkalla mitään tekoa, kaikki kävelytiet ja metsäpolut aivan lumesta sulaneet.
Mutta perjantaina ilmestyi ihana aurinko. ☀️
Ja pakkastakin oli jo -9 astetta.
- kyllä siellä se loistaa niin kauniisti!
☀️☀️☀️
Lähdettiin ensimmäistä kertaa nyt talviaikana käymään leikkipuistossa, sen verran oli hankikantoa että kulkeminen oli helppoa rattailla. Vaikka taaperot oli aika useasti nokallaan epätasaisessa maastossa....
Tämä viikko oli muuten lintuviikko, mutta me tyydyttiin tänä vuonna pongailemaan vaan näitä satunnaisia havaintoja.
Kivaa päästä pitkästä aikaa keinuttelemaan.
Liukumäessä oli huikeat vauhdit!
Junassa oli turvallisen tasainen vauhti.
Karusellissa saa aina varmasti pään pyörälle, kesät talvet.
Siinä on nyt kaksi tupsupäätä lyönyt päänsä yhteen.
Tämä kevät on meillä taatusti kaikkien aikojen mopokevät.
Kaikille kelpaa nämä menopelit.
Ja siinä meidän lumiukko perjantaina, jotenkin tuli mieleen, että...onkohan toi nyt lumiukon luuranko?
