Saimme kutsun tutuilta kerhotädeiltä Tuijalta ja Riitalta tutustumaan Ikaalisten kirkkoon, hauskalla kirkkosuunnitus teemalla.
Aluksi Tuija ja Riitta kertoivat kirkon kauniin nimen
Fredrika Sofia ja että kirkko on todella vanha, reilut 200 vuotta.
Sitten kun tuli keskusteltua tärkeät kirkon ulkomuotoa koskevat asiat ja kirkon värin sekä historian, niin päästiin kirkkosuunnistuksen pariin.
Riitalla ja Tuijalla oli kirkon sisältä otettuja kuvia ja lapset pääsivät etsimään kuvien kohteita.
Kohteen löydettyä, tädit kertoivat ja esittelivät kohteet lähemmin.
Ensimmäisenä kohteena oli urut, jotka lapset löysivätkin helposti.
Riitta esitteli myös menneiden aikojen soittimen urkuharmonin, mikä toimii paineilmalla...eli jaloilla polkemalla saatiin ilmaa palkeisiin ja näin saatii musiikkia uruista.
Ja kuulemma ennen vanhaa myös kirkon urkuja soitettiin paineilmalla ja työllisti näin kanttorin lisäksi yhden painelemaan polkimia.(olikohan raskas työ?)
Halukkaat pääsivät myös kokeilemaan urkuharmonia.
Seuraava kuva esitti kaunista kattokruunua.
Tämäkin kohde löytyi melko helposti, vaikkakin tehtävää vähän vaikeutti kun kirkosta löytyi muutama muukin upea kattokruunu.
Mutta siinähän se roikkui keskellä kirkkoa.
Tämä kattokruunu on saman ikäinen kirkon kanssa.
Kirkosta löytyy yksi todella vanha, joka on ollut Ikaalisten ensimmäisessä kirkossa jo.
Mistähän tämä löytyy?
Ja mikä tämä on? ja mikähän sen tehtävä on?
Saarnastuoli löytyi helposti, on sen verran korkeammalla että erottuu helposti muista rakenteista.
Tuija kun kertoi saarnastuolin merkityksen "pappi pitää jumalanpalveluksissa saarnan saarnantuolista"
niin lapset tietysti kysyivät heti -mikä pappi? -missä on pappi?
Tuija lupasi etsiä papinkin esiteltäväksi...papilla on papin kiireet, no loppujenlopuksi pappi kävi kerhohuoneella lapsia tervehtimässä.
Eteenpäin suunnistuksessa...seuraava oli myös helppo rasti.
Alttaritaulu nimeltään
"kristuksen kirkastuminen".
Siinä äärellä sitten mietittiin ja tuumittiin ketä tyyppejä siinä mahtaa olla....ei ollut tuttuja.
Mutta olihan se korea ja niin kauniisti koristeltu kultaisin koristein.
Hetki siinä fiilisteltiin kaunista alttaritaulua ja kirkkoa.
Tutkittiin lähemmin kirkon kastemaljaa.
Ja siitä sujuvasti siirryttiin kastepuuta tutkimaan, siihen lisätään vuoden aikana kastettujen lasten nimet.
Löytyikin pari tuttua nimeä.
Sitten taas suunnistuksen pariin.
Tämä on lähetyskynttelikkö (paikkakuntalaisen miehen tekemä)
Kirkossa kävijä voi ostaa kynttilän ja laittaa palamaan kynttelikköön, niin samalla avustaa lähetystyöntekijöitä.
Seuraava kuva olikin vähän haasteellisempi.
Kuva esittää puusta vuoltua veistosta....
Löytyi.
Puuveistoksen nimi on "isän kädet"
Ja kun sitä tarkemmin ja lähemmin tutkittiin niin siinä oli ihan selvästi isän kädet.
Tämäkin teos on kahden paikkakuntalaisen miehen taidon näyte.
Ja lisää taidetta.
Nämä kauniit värikkäät tiffany työt koristavat kirkon ikkunoita.
Nämä myös paikkakuntalaisen käsialaa.
Ja sitten olikin jo viimeinen kuva...
joka löytyikin ulko-oven vierestä.
Eli vanha vaivaisukko siinä käsi ojossa pyytää pientä avustusta seurakuntalasilta, kunnan köyhille.
Tai pyysi joskus muinoin....nyt on vaan koristuksena tai ehkä vielä haluaa muistuttaa että vähäosaisista on pidettävä huoli.
Hienosti Tuijalta sujui lukeminen vanhoilla kirjaimilla.
Hei hei kirkko!
Kiitos Tuija, Riitta ja seurakunta.
Nämä vierailut on meille aina hyvin mieleisiä, vaikka kaikenlaisia muutoksen tuulet sekoittelee maailman menoa.
Niin toivottavasti kirkko on ja pysyy.
ai niin kyllä me se pappikin nähtiin....
