Siinä se nyt on!
Meidän ihan itse kasvattamamme amaryllis.
Kuusi viikkoa siinä sitten meni.
Välillä olimme jo huolissamme kun kukka vaan kasvatti vartta....vaikka lapset päättivät että lopetetaan sille puhuminen (floristin ohje oli että puhua pitää ja paljon) ettei vaan tule katto vastaan.
Ja voi sitä riemua tällä viikolla kun amarylliksemme aukaisi ensimmäisen nuppunsa.
Ei tullut kovin pinkkiä vaan hento korallinpunainen, mutta kaunis kumminkin.
Ollaan me vaan aika hortonomeja.
Pitihän sitä tuoksutella, mutta eihän amaryllikset miltään tuoksu.
Käytiin jo uudestaan kukkakaupassa ostamassa lisää kukkasipuleita.
Joulun lähestyessä ostettiin hyasintin sipuleita, ja nämähän sitten jo tuoksuvat varmasti joululta - tykkään.
Kiva kukkakaupan floristi opasti meitä jo mitä kannattaa istuttaa seuraavaksi, sitten uutena vuonna kun kevät alkaa kolkuttelemaan..
