Kevätretkellä

Viikko aloitettiin bussipysäkiltä, koska tänään oli ohjelmassa kevätretki.

Tämän kevään retkemme teema oli "kotiseutu tutuksi"

Eli suuntana oli Kyrösjärven pohjoispuolelle Luhalahden kylään, Ikaalisten keskustasta n. 30km.

(itselle aivan outoa seutua)

Ensimmäinen kohteemme oli  Leutolan navetta, pirkanmaan suurin maitokarjan pihattonavetta.

Aluksi lapsilla olikin totuttelemista hajuun mikä oli heti vastassa kun bussista päästiin....tämä olikin hassu juttu kun kotona sitten yksi tyttö sanoi kun muisteltiin lehmien hajua...että "navetassa ei haissut yhtään pahalta" ja minä sanoin ettei enään ulkonakaan kun lähdettiin...vai olikohan vaan niin että äkkiä hajuunkin totuttiin.

Mutta kyllä siellä olikin paljon lehmiä, yhteensä 600 ja tässä pihatossa missä me käytiin oli 240 ja toisessa 260.

Meidän yksi tyttö oli vanha tekijä lehmien parissa (mummulassa tottunut) hän sujuvasti silitteli ja rapsutteli kaikkia lehmiä.

Olihan nämä niin hellyyttäviä, jotenkin niin onnellisen oloisia ja leppoisia...eikä yhtään stressaantuneita vaikka niitä olikin niin paljon.

Kaikille lehmillä on nimet ja ne saavat siellä tepastella vapaasti eikä mitenkään kytketty mihinkään liekaan.

Hei hei lehmät...

Kiitokset Kari-Pekalle kun päästiin meidät navettaasi ja kerroit lehmien tarinaa.

Meidän retki jatkuu...

Seuraavaksi tutustuttiin Luhalahden kirkkoon.

Oppaana oli reipas Mika joka kertoi meille kirkon historiaa ja tarinaa.

Kirkko on rakennettu 1931, kirkossa on jännät porraspäädyt julkisivuissa (en ole aikaisemmin nähnyt moisia)

Alttaritaulun nimi on "hyvä paimen" lapsille mieleinen taulu ja lampaista tulikin enemmän juttua.

Vähän alkoi jo väsy painaa......syömäänkin pitäisi jo päästä

Kiitokset oppaalle.

Tämä oli pieni, kotoisen oloinen kirkko.

Kirkosta sitten hilpastiin kävellen lounaspaikkaamme

Luhatuuleen, sillä palvelee Juhlapalvelu Mamselli.

Vatsat täynnä ja kylläisinä lähdettiin kotiin päin ja nokka kohti keskustaa, matkavarrella vaan tiputeltiin kavereita kyydistä.

Olihan meillä taas kiva reissu ja kyllä vaan kotinurkillakin on paljon katsottavaa ja tutkittavaa.

Mitäs ensi keväänä otetaan haltuun?  

Kevätretki Kiviniityn kotieläinpuistoon

Valmiina  kevään 2025 kevätretkelle.

Retkikohteena on tuttu jo monien vuosien varrelta Sastamalassa toimiva Kiviniityn Kotieläinpuisto.

Kotieläinpuistosta löytyy yli 30 eläinlajia, vaikkakin näin toukokuussa ei vielä ollut linnut esillä.

Kotieläinpuisto avautuu oikeastaan vasta kesäkuussa yleisölle, mutta näin toukokuun lopulla pääsevät erilaiset ryhmät vierailemaan....mikä onkin ihan parasta pienten lasten kanssa, ilman suuria väkimääriä.

Meillä oli mukana tarpeellisina apukäsinä ex kolleega Pirkko (useammat muistavat Piren blogin toisena perustajana ja postaajana)

Mutta sitten asiaan....

Loppujenlopuksi pääsimme matkaan, aluksi oli pieniä ja vähän isompiakin ongelmia.

Mutta mitäs niistä matka jatkui....

Perillä

Täältähän löytyy vaikka ja mitä.

Siinä oli aluksi vähän ihmeteltävää vähän joka puolella.

Nämä puput taisivat olla kaikkien lasten suurimmat lempparit, ja varmaan siksi kun ne olivat niin kiinnostuneita lasten ruohotarjoilusta.

Aasilla taisi olla nyt juuri huono päivä, ei liikkunut yhtään mihinkään....möllötti vaan paikoillaan.

Jaska strutsillakin oli jotain hampaankolossa kun nokki ja naputteli aitaansa aika tulisesti.

Mutta tällä joulupukin porolla oli hyvä päivä, hän oli kiitollinen lasten voikukanlehdille ja muutenkin oli itse lempeys (ei kai muuten joulupukin poroksi pääsisikään)

Mahtaa peuroja harmittaa kun kaikki makeat voikukat on aidan väärällä puolella, onnesta lapset jaksavat niitä tarjoilla suoraa suuhun.

Ja kyllä maistuikin.

Vielä tervehdittiin vasikoita, niin päästiin itsekin syömään eväitä.

Alueelta löytyy useampi grillikatos ja kaikille ryhmille on omat nimetyt katokset, niin vältytään suuremmilta ruuhkilta.

Siinä sitten syötiin leivät, makkarat, tuorepalat, pienille omat safkat ja tietysti pienet jälkkärit.

Taas jaksaa.

Sitten alkoikin sataa ja vettä saatiinkin loppupäivä, ei mitään suurta kaatosadetta mutta vettä kumminkin.

Mitäs sieltä kopista löytyi?

Määää

Komeita pulleita lampaita ja lähtivät heti lipettiin kun huomasivat meidät.

Pari pientä ponia käytiin ihailemassa.

Ponien vieressä oli tietysti kepparirata, siellä pääsi itse kokeilemaan hyppimään esteitä ja harjailemaan keppareita.

Leikkikentältä löytyi erilaisia keinuja ja kiipeilytelineitä.

Vesisade vähän latisti tunnelmaan ja haluja kiipeilemään.

Hiltunen kävi vähän huristelemassa sähkömönkijällä.

Pomppulinnaa käytiin vähän kokeilemassa...

mutta ei ollut kiva märkänä.

Sitten päätettiin pitää pieni breikki ja mentiin kahville ja jäätelölle kun odottelimme  bussia saapuvaksi. 

Taaperotkin jaksoivat todella hienosti tämän reilun kolmen tunnin turneen ja ilman päikkäreitä.

Mutta kuinkas kävikään kun päästiin bussiin ja ensimmäinen kilometri takana...uni voitti pienet reissaajat.

Minä ja Hiltunen vaan valvottiin pienten unta.

Hyvä reissu vaikka satoikin vettä ja oli aluksi niitä vaikeuksia....hienoja retkeilijöitä mulla.

Ensiviikolla alkaakin sitten virallisesti KESÄ, aika hienoa koko kesä ja loma vielä edessä.